Club For Five
Club For Five – Kirkkokonsertti on akustinen vokaalimusiikin hetki, jossa kuulija kuljetetaan hiljentymään ja viihtymään yhtyeen musiikin parissa.
Konsertti sisältää suomalaisille rakkaita virsiä sekä muita tunnelmallisia lauluja yhtyeen uran varrelta. Taidokas viisikko kuljettaa kuulijaa taidokkaasti läpi erilaisten tunnelmien ja musiikin tyylilajien.
Club For Five on Suomen tunnetuimpia a cappella -yhtyeitä ja saavuttanut suurta suosiota myös ulkomailla. Yhtye on julkaissut 13 studioalbumia, joista 6 on myynyt kultaa.
Club For Five:
Maija Sariola (sopraano)
Saima Haapanen (altto)
Jouni Kannisto (tenori)
Juha Viitala (baritoni)
Tuukka Haapaniemi (basso)
Hevisaurus
Luvassa on koko perhettä viihdyttävä show, joka ei jätä juroimpiakaan tallaajia kylmäksi. Tunnin mittaisen keikan aikana yleisönsä jurakautisen hevimusiikin pariin johdattaa tutut ystävämme: Komppi Momppi, Riffi Raffi, Milli Pilli, Muffi Puffi, sekä tietysti itse Herra Hevisaurus.
Varaa paikkasi ajoissa ja valmistaudu vuoden räyhäisimpään keikkaan!
Neljän dinosauruksen ja lohikäärmeen muodostama koko perheen suosikkiyhtye Hevisaurus syntyi vuonna 2009 ajatuksesta tehdä laadukasta hevimusiikkia lapsille ja lapsenmielisille. Räyhäkäs juraheviyhtye on julkaissut kahdeksan studioalbumia ja palkittu kaksi kertaa parhaan lastenmusiikkilevyn Emmalla. Kolme kahdeksasta Hevisauruksen albumeista on yltänyt kultarajoille, kaksi myynyt platinaa ja vuoden 2009 Jurahevin kuninkaat –esikoisalbumi myi jo ensimmäisenä vuotenaan tuplaplatinaa.
Uusin studioalbumi Mikä minusta tulee isona? julkaistiin syyskuussa 2017 ja uuden albumin nimeä kantava jurahevimusikaali sai ensi-iltansa Linnanmäen Peacock-teatterissa. Musikaali on saanut osaltaan hyvin positiivista palautetta tarinastaan. Mikä minusta tulee isona? kannustaa kaikenlaisen tekemisen arvostamiseen ja omien unelmien kuuntelemiseen ja tavoittelemiseen. Yhtye on tehnyt aikaisemmin neljä samanmoista musikaalia vuosina 2010, 2011, 2012 ja 2013.
Hevisaurukset ovat herättäneet mielenkiintoa myös Yhdysvalloissa ja muualla maailmalla. Muun muassa Argentiinassa soittava yhtye Hevisaurios sai palkinnon parhaasta lasten levystä Gardel Music Awardissa vuonna 2013. Hevisauruksesta onkin hyvää vauhtia kasvamassa kansainvälinen ilmiö, eikä saurusten hevihuuto jää pian keneltäkään kuulematta!
Anu Mattila
Oulaistelainen sopraano Anu Mattila viimeistelee musiikkipedagogiopintojaan Oulun ammattikorkeakoulussa, pääaineena klassinen laulu. Opettajina ovat toimineet Soile Isokoski ja Airi Tokola.
Laulun opiskelun Mattila aloitti aikanaan Jokilaaksojen musiikkiopistossa, jossa hän toimii nykyään laulun tuntiopettajana. Hän on osallistunut myös useille laulun mestarikursseille.
Konserttilavoilla Mattila on esiintynyt Haapaveden kamariorkesterin sekä kuorojen solistina. Hän on laulanut sopraanosolistina mm. seuraavissa teoksissa: Pergolesi: Stabat Mater, Fauré: Requiem, Rutter: Requiem ja Britten: A Ceremony of Christmas Carols. Mattila on laulanut useissa kuoroissa ja hän laulaa edelleen naiskuoro Välkkeessä (joht. Tapani Tirilä) toimien kuoron vakituisena solistina.
Henna-Mari Sivula
Henna-Mari Sivula on opiskellut kirkkomusiikkia Oulun konservatoriossa, sekä Sibelius-Akatemian Kuopion osastossa. Kuopiosta hän valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2005. Laulupedagogin tutkinnon hän on suorittanut Kuopion Savonia-ammattikorkeakoulusta keväällä 2008. Kuopiossa ollessaan Sivula opiskeli laulua Olavi Hautsalon ja Marjatta Airaksen johdolla, lisäksi hän on täydentänyt opintojaan mm. Marjut Hannulan, Jorma Hynnisen ja Pentti Kotirannan mestarikursseilla. Laulun A-tutkinnon ja laulun solistiset erikoistumisopinnot hän on suorittanut keväällä 2012 opettajanaan Sirkka Haavisto. Henna-Mari Sivula on ollut solistina suurissa kirkkomusiikkiteoksissa ja laulaa useilla äänitteillä. Virkatyönsä ohella hän on toiminut laulun sivutoimisena tuntiopettajana Oulun ammattikorkeakoulussa. Tällä hetkellä Henna-Mari toimii kanttorina Oulun tuomiokirkkoseurakunnassa.
Johannes Vähäsarja
Johannes Vähäsarja s. 1976, Helsinki
Olen hämeenlinnalainen itseoppinut piirtäjä ja taiteilija.
Minua kiinnostavat ihmishahmot, kasvot ja tarinat kasvojen takana. Tärkeää minulle maalaamisessa on viiva, viivan spontaanius ja herkkyys, sekä tekniikkana akvarelli.
Kerään antiikkiliikkeistä ja kirpputoreilta vanhoja valokuvia, joita käytän teoksieni malleina. Myös vanhoista aikakauslehdistä ja elokuvista löytyy kiehtovia aiheita maalauksiini.
Käytän teoksissani useita tekniikoita. Piirrän ja maalaan, välillä jatkan käsittelyä digitaalisesti. Tällöin painatan uniikit teokset eri kokoisille lasi-, puu-, tai alumiinilevylle.
Jokilaaksojen oratoriokuoro
Jokilaaksojen Oratoriokuoroyhdistys ry perustettiin Nivalan PULA!-oopperan kuoron pohjalta esittämään suuria kirkollisia ja maallisia teoksia. Kuoron johtajana on toiminut vuoden 2008 alusta Marita Kaakinen. Muita kuoron valmentajia ovat olleet Anu Rautio, Auli Kärkölä ja Sirpa Kurra. Laulajia on n.55 lähes kaikista Kala- ja Pyhäjokialueen kunnista. Kuoro on alueen ainoa kuoro, joka pystyy toteuttamaan massiivisia ja haastavia kuoroteoksia.
Oratoriokuoro toimii kiinteässä yhteistyössä Jokilaaksojen Kamariorkesterin (Haapavesi) ja Raudaskylän Kristillisen opiston (Ylivieska) kanssa. Toiminta on säännöllistä, harjoitukset pidetään 2-3 välein, noin 6-8h kerralla. Pääpaino ohjelmistossa on orkesteriteoksissa. Niiden ohella tehdään kuoron omaa a cappella-ohjelmistoa.
Joonas Vatjus
Joonas Vatjus (s. 1991) valmistui muusikoksi Tampereen ammattikorkeakoulun sävellyslinjalta vuonna 2021. Hän valmistaa parhaillaan laulupedagogin ja kirkkomuusikon ammattiopintoja Oulun ammattikorkeakoulussa. Musiikkiopintojensa lisäksi Joonas on valmistunut filosofian maisteriksi Oulun yliopiston luonnontieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2022.
Laulamiseen liittyviä oppeja Joonas on saanut erityisesti Soile Isokoskelta (vuodesta 2022 lähtien), Airi Tokolalta (vuosina 2020-2022), Petri Antikaiselta (vuosina 2018-2020) ja Raimo Niemikorvelta (vuosina 2012-2018). Edellä mainittujen lisäksi Joonas on täydentänyt oppejaan mm. Veikko Kiiverin, Markku Liukkosen, Taimo Toomastin sekä Esko Jurvelinin mestarikursseilla.
Haapaveden kamariorkesteri
Haapaveden kamariorkesterin (Hako) ykkösketjun soittajista valtaosa asuu muualla kuin Haapavedellä nykyisin. He ovat joko ammattilaisia, ammattiin opiskelevia tai korkean tason musiikin harrastajia. Orkesterin menot ovat lähes kokonaan matka-, majoitus- ja ruokakuluja. Hako toimii ns. kuluperiaatteella eli hyvin harvoin kukaan saa muuta kuin kulunsa pois. Ja aina ei edes niitäkään. Tästä huolimatta Hako on vuosien saatossa voinut esittää korkeatasoista musiikkia myös sinfoniaorkesterina.
Hako perustettiin 30 vuotta sitten ja 2006 elokuussa oli juhlakonsertti Haapaveden kirkossa. Orkesterin kokoonpano vaihtelee 20-55 soittajan välillä teoksista riippuen. Soittajat ovat Jokilaaksojen musiikkiopiston, Ylivieskan musiikkiopiston ja Haapaveden kansalaisopiston entisiä ja nykyisiä oppilaita ja opettajia. Hako on suuren yhteistyön tulos: soittajia on lähes kaikista Kala-ja Pyhäjokialueen kunnista! Kymmenen vuoden kuluessa Haapaveden kamariorkesterista on tarkoitus luoda Oulun Eteläisen alueella säännöllisesti konsertoiva orkesteri, joka saa vuosittaista pysyvää tukea alueen kunnilta ja muista lähteistä. Hakon toimintaa pyöritetään pääasiassa konserttituloilla ja viime vuosina myös avustuksilla. Avustusta orkesteri sai Haapaveden kaupungilta 2000 € vuonna 2010.
Haapaveden kamariorkesteri oli runkona Nivalan oopperakeskuksen Pula!-oopperassa 2004-2006. Oopperakeskuksen talousongelmien vuoksi hyvin alkanut suurten orkesterikonserttien sarja uhkaa keskeytyä kokonaan. Haapaveden kamariorkesterilla on suuri paikallinen merkitys ja sen arvo tunnustetaan laajalti. Alueen pienten kuntien hyvin rajalliset kulttuurimäärärahat eivät yksin riitä orkesterikonserttien järjestämiseen. Suurista projekteista mainittakoon Maasalon jouluoratorio, Mozartin Requiem, Rosenbergin jouluoratorio, Suomi 90 v joulukuussa -07 Sibelius-konsertti (Karelia-sarja, Finlandia, Oma maa, Metsänhaltija ). Vuonna 2008 oli jälleen oopperan vuoro: Jorma Panulan ja Juha Hurmeen Joutilas mies . Händelin Messias esitettiin jouluna 2008 sekä Palmusunnuntaina -09 ja Bachin jouluoratorio jouluna -09 ja loppiaisena 2011. Kesällä 2009 esitettiin Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset -ooppera ja kesällä -11 Jukka Linkolan uusi ooppera, Rockland. 2011 vuorossa on Bachin Johannespassio.
Jokilaaksojen oratoriokuoro ry perustettiin PULA!-oopperan kuoron pohjalta esittämään suuria kirkollisia ja maallisia teoksia. Kuoron johtajana on toiminut vuoden 2008 alusta Marita Pasanen. Muita kuoron valmentajia ovat olleet Anu Rautio, Auli Kärkölä ja Sirpa Kurra. 2005-2007 kuoro on esittänyt yhdessä Haapaveden kamariorkesterin kanssa Jorma Panulan Peltomiehen rukouksen, Lauri Kilpiön tilausteoksen Yö, myrsky ja tähti, Armas Maasalon jouluoratorion, Mozartin Requiemin ja Rosenbergin jouluoratorion sekä Ilkka Kuusiston sovittamia joululauluja. 2007 itsenäisyyskonsertissa ohjelmassa olivat mm. Sibeliuksen Finlandia ja Oma maa -kantaatti. 2008-09 vuorossa oli Händelin Messias ja jouluna -09 Bachin jouluoratorio. Laulajia on n. 70 lähes kaikista Kala- ja Pyhäjokialueen kunnista. Kuoro rekisteröitiin vuonna 2007.
Haapaveden kamariorkesterin solistina ja johtajina ovat olleet mm. Jorma Hynninen, Esa Ruuttunen, Topi Lehtipuu, Tuomo Häkkilä, Anna-Maria Jurvelin, Petri Pussila, Johanna Rusanen, Laura Pyrrö, Charles Barbier, Jukka Myllys, Raimo Sariola, Antti Tikkanen, Iiro Rantala, Jukka Perko, Kreeta-Maria Kentala, Miklos Spanyi, Kari Heinilä, Mika Mylläri, Anssi Mattila, Lauri Pulakka, Kiril Kozlovsky, Neeme Punder, Andres Mustonen ja esim. vuosittain Haapavesi Folk Music Festivaalin koti- ja ulkomaisia esiintyjiä.
Haapaveden kamariorkesteri on konsertoinut Unkarissa, Eestissä, Tanskassa, Ruotsissa, Hetan musiikkipäivillä ja Savonlinnan Oopperajuhlilla (Kristus Retretissä) ja runsaasti Haapavedellä ja lähikunnissa.
– Kapellimestari Timo Hannula
Helena Immonen
Helena Immonen (s.1986) on espoolainen kirjailija, joka rakastaa hyviä tarinoita. Hän kirjoittaa trillereitä aikuisille ja fantasiaseikkailuja lapsille. Vapaa-ajallaan Immonen liikkuu luonnossa, lukee ja opettelee puutarhanhoitoa.
Martti Syrjäniemi
Martti Syrjäniemi aloitti kirkkomuusikon opintonsa käytännössa jo lapsena, sillä hänen molemmat vanhempansa ovat kanttoreita. Kotona olleet pilliurut juurruttivat hänet kehdosta saakka suoraan urkujensoiton sydämeen. Varsinaiset ammattiopintonsa hän aloitti Tampereen konservatoriossa vuonna 1989. Hän siirtyi jatkamaan opintojaan Helsingin Sibelius-Akatemiaan valmistuen sieltä musiikin maisteriksi vuonna 1997. Tämän jälkeen hän jatkoi solistisia jatko-opintojaan, kuten urkujen- ja cembalonsoittoa sekä urkupedagogiikkaa. Opintojensa lopuksi keväällä 1999 Syrjäniemi suoritti Lasse Erkkilän johdolla urkujensoiton A-tutkinnon kiitettävin arvosanoin. Sibelius-Akatemiassa hän suoritti myös urkuimprovisaation loppututkinnon sekä opiskeli sävellystä Harri Viitasen johdolla. Hän on tehnyt lisäksi täydentäviä opintoja urkujensoitossa sekä urkuimprovisaatiossa mm. Göteborgissa, Hampurissa ja Pariisissa. Suomen Puolustusvoimat valitsi vuonna 2017 hänen sävellyksensä Puolustusvoimien uudeksi Hymniksi. Niin ikään vuonna 2017 hänelle myönnettiin Director cantus -arvonimi. Tällä hetkellä Syrjäniemi toimii johtavana kanttorina Tampereella.
Petri Vesa
Tenori Petri Vesa valmistui syksyllä 2014 Sibelius-Akatemian oopperan koulutusohjelmasta musiikin maisteriksi. Hän on valmistunut myös Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaen siellä myös ammatilliset erikoistumisopinnot. Hänen opettajinaan ovat toimineet mm. Lani Poulson, Anssi Hirvonen, Seppo Ruohonen ja Monika Hauswalter. Vesa konsertoi säännöllisesti myös kamarimuusikkona ja orkesterisolistina. Petri on tunnettu myös barokkimusiikin tyylinmukaisesta osaamisestaan sekä uuden musiikin taidoistaan. Petri Vesa työskentelee vakituisella kiinnityksellä Suomen Kansallisoopperassa, jossa hänen viimeisimpiä roolejaan ovat olleet teoksissa Oopperan kummitus (Mr. André), Salome (1. juutalainen) ja Billy Budd (Maintop). Savonlinnan Oopperajuhlilla hän teki kesällä 2023 1. Haarniskoidun miehen roolin Mozartin Taikahuilussa.
Sanna Ahvenjärvi ja Tapio Lappalainen
Sanna Ahvenjärvi: Teardrops (2022-2024)
Kesäkuun 2022 alussa minulla alkoi soida päässä Teardrops-sävellyksen pianostemma. Menin pianon ääreen soittamaan melodiaa, ja kyyneleet alkoivat valua silmistäni. Venäjä oli aloittanut 24.2.2022 hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Kevään aikana kauheat sotauutiset olivat pakanneet sielun täyteen ahdistusta, joka lähti purkautumaan tuossa hetkessä. Koko maailma tuntuu olevan monella tapaa täysin sekaisin ja täynnä erilaisia katastrofeja. Epätoivon keskellä mielentila voi vaihdella toiveikkaasta lannistuneeseen päivittäin. Voi tuntua, ettei itsellä ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa asioihin. Haluan, että sävellykseni kannustaisi ihmisiä uskomaan, toivomaan ja rakastamaan.
”Olen räväkkä rytistelijä, tunnelmoiva melodikko, yksinkertaisestikin säveltävä kompleksikko”, kuvaa Sanna Ahvenjärvi itseään säveltäjänä.
Ahvenjärvi on haapajärvinen säveltäjä, jonka musiikkia on soitettu lukuisilla festivaaleilla 14 maassa Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa (mm. ISCM World New Music Festival, Tampere Biennale, Musica Nova, Tage für Neue Musik in Zürich, Båstad Kammarmusik, Stockholm New Music). Ahvenjärven sävellyksiä ovat esittäneet mm. Oulu Sinfonia, TampereRaw, Tampere Filharmonia, Mozarteum Orchester Salzburg ja Österreichisches Ensemble für Neue Musik (OENM). Ahvenjärvi on myös arvostettu sävellyspedagogi, joka toimii Jokilaaksojen musiikkiopistossa sävellyksen ja musiikin hahmotusaineiden lehtorina. Hän on pitänyt sävellyspedagogisia koulutuksia mm. Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian avoimessa yliopistossa, Oulun yliopistossa, Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Ahvenjärvi on säveltänyt oman tuotannon lisäksi myös yhteissävellyksiä säveltäjäaviomiehensä Tapio Lappalaisen kanssa vuodesta 2013 lähtien. He toteuttavat yhteissäveltäjyyttä, joka on klassisen taidemusiikin kentällä harvinaista. Näin syntyy kahden taiteilijan vuorovaikutuksessa musiikkia, jota kumpikaan ei yksinään säveltäisi. Pitkä parisuhde on synnyttänyt yhteisen keskustelun ja ymmärryksen supervoiman, jonka avulla molempien ideoita ja ajatuksia kunnioittaen työstetään yhteistaideteoksia. Heidän yhteissävellyksensä “Water” sinfoniaorkesterille palkittiin vuonna 2023 Teosto-palkinnolla, joka on yksi Pohjoismaiden suurimmista musiikkipalkinnoista. Teos oli Tampere Filharmonian tilaussävellys, joka kantaesitettiin Tampere Biennalessa 2022. Oulu Sinfonia esitti teoksen lokakuussa 2023 André de Ridderin johdolla.
Pohjoinen Oopperakomppania esittää Ahvenjärven säveltämän kamariooppera Hiekkasilmän Oulussa Uuden Musiikin Lokakuu -festivaalilla 4.-6.10.2024.
Satu-Kristina Vesa
Sopraano Satu-Kristina Vesa on valmistunut Sibelius-Akatemiasta oopperalaulajaksi (musiikin maisteri) vuonna 2016. Hänen opettajinaan ovat toimineet mm. Sirkka Parviainen, Anssi Hirvonen, Monika Hauswalter ja Irina Gavrilovici. Hän on tehnyt rooleja mm. Suomen Kansallisoopperassa, Lahden Oopperassa sekä Savonlinnan Oopperajuhlilla. Esitettyjä päärooleja ovat esim. Tosca (nimirooli), Turandot (nimirooli), Marietta (Die tote Stadt), Leonora (Il trovatore) sekä Santuzza (Cavalleria rusticana). Hän on konsertoinut Pohjoismaiden sekä Baltian maiden lisäksi Saksassa, Itävallassa ja Italiassa. Kansallisoopperassa hän on työskennellyt vakituisesti vuodesta 2011.
Sirpa Kurra
Sirpa Kurra opiskelee parhaillaan Oulun ammattikorkeakoulun musiikkipedagogiopinnoissa, klassisen laulun opettajanaan Soile Isokoski. Muita tärkeitä vaikuttajia ovat olleet myös Veikko Kiiver ja Charles Barbier, joiden kursseille Kurra on osallistunut useiden vuosien ajan Haapaveden Wanhan musiikin tapahtumassa.
Sirpan kiinnostuksen kohteena on erityisesti renessanssin ja barokin ajan musiikki, jota hän on esittänyt sekä laulajana että nokkahuilistina mm. Cappella pro Vocale, alta/bassa sekä Singet Ensemble –lauluyhtyeissä. Hän on laulanut useiden kuorojen, Corde Sonoren, Obo Playersien sekä Haapaveden, Oulun, Oulunsalon sekä Oulun yliopiston kamariorkesterien solistina lukuisissa kantaateissa sekä mm. seuraavissa teoksissa: Pergolesin, Abosin ja d’Astorgan Stabat Mater, Mozartin ja Duruflén Requiem, Händelin Messias ja Dixit Dominus sekä Bachin Jouluoratorio, Johannes- ja Matteus -passiot sekä h-molli messu).
Oopperarooleista Kurraa on kuultu velhona Purcellin Dido ja Aeneas –oopperassa ja 3. naisena Kokkosen Viimeisissä kiusauksissa.
Teosesittelyt
E-Xtensions 1 pianolle ja live-elektroniikalle
Laajennetut soittotekniikat monipuolistavat kunkin akustisen instrumentin sointiväripalettia. Sävellyksen E-Xtensions 1 -lähtöajatuksena oli säveltää teos, jossa pianon sointiväripaletille tehdään toinen laajennus, tällä kertaa elektronisin keinoin. Sävellyksen toinen lähtöajatus oli kirjoittaa musiikkiteknologille stemma, joka on samankaltainen, kuin klassisille muusikoille kirjoitetut stemmat. Tämän ajatuksen myötä akustisesta pianosta sämplätyistä äänistä tulee äänimateriaalia säveltäjälle, jota musiikkiteknologi voidaan pyytää soittamaan pianistin kanssa yhdessä.
Elektronista osuutta olen lähestynyt enimmäkseen ”luomu”-näkökulmasta. Kaikki kaiuttimista kuuluvat äänet ovat pianolla tuotettuja ja pianosta sämplättyjä ääniä. Äänien muokkaus on rajoitettu lähinnä transponointiin, reversointiin, nopeuttamiseen, venyttämiseen, sämplejen tuplauksiin sekä kaiuttamiseen kolmella kaiulla, jotta äänillä olisi luonteva orgaaninen yhteys akustiseen pianoon ja samalla auttaisi äänien sulautumista pianosta kuuluviin ääniin.
Yksi näkökulma teoksen eri jaksoissa pianon ja elektroniikan yhdistämisessä on mieltää, että pianon ja elektroniikan äänet muodostavat yhden ”hybridisoittimen” samassa hengessä, kuin ”lisätyssä todellisuudessa” (Augmented Reality) teknologia liitetään todellisuuteen. Toinen näkökulma teoksessa on ollut säveltää kamarimusiikkia pianon ja elektroniikan välille.
E-Xtensions 1:n tilasi pianotaiteilija Johanna Tilus vuonna 2017.
Sävellyksen sävellystyön rahoittivat Madetoja-säätiö sekä Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahasto.